Isännöitsijän työ ei ole entisensä

07.06.2022

Vastuullisen asumisen ja rakentamisen vaatimus, liikkumisen sähköistyminen, kustannustason nousu ja digitalisaatio ovat isännöitsijän arkipäivää ajassamme. Mielikuvat ammatista laahaavat kuitenkin vielä perässä.

”Isännöitsijäksi joudutaan, kun muualle ei päästä”, saattaa joku vielä ajatella.

Ajatus ei ole minulle täysin tuntematon ja olen joskus kuullut myös, että ainoa hyvä puoli tässä työssä on olla ylempi toimihenkilö. Itse olen kuitenkin pääasiassa tavannut ammatistaan ylpeitä isännöitsijöitä, jotka ovat hakeutuneet alalle eivätkä joutuneet, kertoo isännöitsijän työstä juuri diplomityön tehnyt MTR-Isännöinti Oy:n liiketoimintajohtaja Tuulia Sirviö.

Isännöitsijän työtä on helppo arvioida sen mukaan, onko tämä kirjoittanut riittävällä tarkkuudella esityslistoja ja pöytäkirjoja tai saanut hallituksen päätöksiä nopeasti täytäntöön. Todellinen osaaminen löytyy kuitenkin pintaa syvemmältä. On valitettavaa, että näistä asioista joudutaan edelleen keskustelemaan. Isännöitsijän työssä vaadittavat kompetenssit ovat ennen kaikkea kokonaisuuksien hallinta, vuorovaikuttaminen, keskeneräisyyden sietäminen ja organisointikyky. Unohtamatta itseohjautuvuutta. Pöytäkirjat, talousasioiden hallinta ja asunto-osakeyhtiölain tunteminen rakennetaan näiden kompetenssien päälle. Ne ovat ammattiin liittyviä taitoja, joita opitaan kirjoista lukemalla, ammattiin liittyvissä koulutuksissa, tekemällä ja töissä.

Hyvän isännöinnin mittari pitää olla jo muutakin kuin selkeiden pöytäkirjojen tekeminen ja asioiden täytäntöönpano. Ne ovat minimivaatimuksia. Suomen sitoutuminen hiilineutraaliuuteen vuoteen 2035 mennessä, sähköautojen lisääntyminen, kustannustason nousu ja Maanmittauslaitoksen huoneistotietojärjestelmä ovat asioita, jotka vaikuttavat meidän jokaisen asumiseen. Hyvän isännöinnin mittarit tulisi jatkossa löytyä täältä.

 

Lue lisää:

Tutustu taitaviin ammattilaisiimme. Oletko isännöintialan osaaja? Hae töihin meille!