Hyveet taloyhtiöissä

14.12.2017

Mistä me lähdimme liikkeelle

Tutustuin hyveisiin ensimmäistä kertaa kunnolla aikaisemmin tänä vuonna. Kävimme keskustelua aiheesta työkaverini kanssa, joka oli saanut Antti Kylliäiseltä viestiä taloyhtiön hyveisiin liittyen. Tuolloin hyveet käsite tuntui hieman vieraalta, ehkä jopa vanhahtavalta, eikä se herättänyt samanlaisia tunteita ja ajatuksia, kuin nyt aiheeseen tutustumisen jälkeen.

Uteliaan mielenlaatumme johdattamina lähdimme kuitenkin tutustumaan aiheeseen tarkemmin. Huomasin pian, että hyveet ovat juuri sitä, mitä meiltä ja meidän asiakkailtamme puuttuu asumisviihtyvyyden nostamiseksi sekä paremman naapuruuden saavuttamiseksi. Antin kanssa yhdessä pidetyn ensimmäisen asukasillan jälkeen olin vakuuttunut siitä, että suunta on oikea, ja että hyveillä on mahdollisuus olla jopa käänteentekevä voima taloyhtiöissä.

Mikä hyveissä kiinnostaa

Isännöinnin tehtäväkenttä on pitkälti ihmisten kanssa työskentelemistä. Hallinnon, talouden ja juridiikan tehtävät liittyvät yleensä aina asukkaisiin, osakkaisiin, hallituksen jäseniin tai muihin kiinteistöön tavalla tai toisella linkittyviin tahoihin. Tekniset osa-alueet koskettavat niin ikään asukkaita, koska töitä tehdään usein sisällä kodeissa tai niiden välittömässä läheisyydessä.

Me MTR:ssä pohdimme omia arvojamme ja mietimme, mikä meille on todella tärkeää ja mikä auttaa meitä jaksamaan omassa työssämme. Yhdeksi avaintekijäksi nousivat ihmiset. Me teemme työtä yhdessä toisille ihmisille. Emme suinkaan palvele taloyhtiön y-tunnusta, vaan sen piirissä olevia erilaisia ihmisryhmiä. Tämän pohdinnan kautta totesimme, että meidän merkittävin asiakkaamme on taloyhtiön asukas. Olemme jopa sanoneet, ettei meitä, hallitusta tai itseasiassa koko taloyhtiötä tarvittaisi, jos asukkaita ei olisi.

Asukkaat johdattavat meidät aivan erilaisen tekemisen äärelle, kuin mitä isännöinnillä on totuttu perinteisesti ajattelemaan. Tämä on itseasiassa koko jutun juoni. Onnistuaksemme asukkaiden kanssa, tulisi meidän ymmärtää heidän tarpeensa ja yhdessä määrittää tahtotila siitä, mihin olemme menossa ja miten. Fiiliksellä on väliä, myös asumisessa. Tässä kohtaa hyveet tulevat kuvaan. 

Monesti sanotaan, että nykyään ei ole enää samanlaista talkoohenkeä, kuin ennen tapasi olla ja taloyhtiöstä puuttuu yhteisöllisyys. Alituinen kiireen tuntu ja suorittaminen vievät pohjaa yhteisöllisyydeltä ja hyvältä naapuruudelta. Uskallan väittää, että nämä ominaisuudet ovat elvytettävissä, mikäli porukalla niin halutaan. Yksinään se ei onnistu. Pienistä teoista tulee merkittäviä, kun kaikki tekevät niitä.

Ei myöskään riitä, että isännöitsijä tai hallitus ovat yksin sitä mieltä, että nyt muutetaan yhteistä kulttuuria. Kyse on siitä, mitä asukkaat haluavat asumisympäristöltään ja -kokemukseltaan. Hyveet auttavat kuvaamaan tahtotilaa siitä, kuinka asuinympäristössä halutaan toimittavan. Ne myös muistuttavat muiden yhteisön jäsenten tarpeiden ja toiveiden huomioimisesta, jotka ovat omiaan nostamaan kaikkien viihtyvyyttä taloyhtiössä. Jo pelkästään se, että asioista puhutaan ja niitä mietitään, on askel parempaan suuntaa.

Miksi hyveet ja mitä ne ovat käytännössä

Hyveet ovat erinomainen tapa pysähtyä miettimään ja keskustelemaan siitä, miten yhtiössä toivottaisiin käyttäydyttävän. Hyveet ovat mainio vaihtoehto kielloille ja säännöstöille, koska hyveiden kautta nostetaan esiin niitä toimintamalleja, jotka ovat yhdessä hyväksi todettuja ja toivottuja. Positiivisuuden kautta siis.

Ystävällisyys lienee hyve, jonka osaamme parhaiten tunnistaa. Tai ainakin sen puutteen. Ystävällisyys tekee kommunikoinnista miellyttävää ja asioiden hoitamisesta jouhevaa. Jokainen meistä on joutunut hoitamaan ikäviä asioita ja antamaan palautetta. Kun hoidat asiasi ystävällisesti, on huomattavasti suurempi todennäköisempää, että onnistut tavoitteessasi. Naapuruudessa ystävällisyys lähtee pienistä teoista. Jo pelkästään naapurin huomioiminen ja tervehtiminen ystävällisesti madaltavat kynnystä kommunikointiin.  Ne myös mahdollistavat onnistumisen vaikeammissa tilanteissa. Kukaan meistä ei halua olla tekemisissä vihaisen tai välinpitämättömän naapurin kanssa. Ymmärrystä tämän tyyppisille ihmisille ei myöskään löydy niin helposti.

Avuliaisuus tekee meistä helposti lähestyttäviä siinä missä ystävällisyyskin, mutta se antaa vielä enemmän. On kuitenkin hankalaa olla avulias, jos et tunne naapuriasi lainkaan – ette siis ole vielä tavanneet tervehtiä toisianne rappukäytävässä tai vaihtaneet kuulumisia pihalla. Kun tuntee naapurin edes jossain määrin, on keskustelun yhteydessä helppo kysyä, voiko olla avuksi. Olisiko diginatiiville mahdoton ajatus auttaa naapuria televisiokanavien hakemisessa, kun kanavat ovat hukassa uuden television hankinnan myötä? En usko. Olisiko mahdotonta ajatella, että taloyhtiöstä pidemmän kokemuksen omaava asukas neuvoisi uutta tulijaa, mistä mitäkin löytyy ja kuinka vaikkapa pesulan laitteita käytetään? Tahtotilastahan tämä on vain kiinni. Voisiko olla niin, että naapurustosta löytyy erilaista osaamista ja apua silloin, kun sitä tarvitaan? Aivan varmasti.

Hyveitä on paljon ja niiden valinnassa painotetaan kunkin yhteisön arvoja ja tahtoa. Yksi yhteinen nimittäjä niillä kaikilla kuitenkin on. Luoda positiivisempaa arkea ja parantaa naapureiden yhteistoimintaa, jolloin asumisviihtyvyys paranee koko kiinteistössä. Toivon, että saamme vuoden 2018 aikana hyveitä jalkautettua taloyhtiöihin ja pääsemme näkemään ja kuulemaan asukkaiden palautetta asian tiimoilta. Tähän astiset kokemukset ovat osoittautuneet erittäin hyviksi. 

Krister Ilvonen
toimitusjohtaja